Tam/100
11-sääntö
Oletko yrittäjä tai johtotehtävissä, siten että yhteystietosi ovat esimerkiksi kaupparekisterin “spam this person” -myyntilistalla? Mikäli näin, sinut halutaan listata neljäänsataan erilaiseen vinkeään numeropalveluun joiden hinta ja saavutettu hyöty eivät useinkaan ole suoraan verrannollisia keskenään. Olen itse ottanut tälläisiä puheluita vastaan tusinoittain, ja jo suhteellisen pian ymmärsin että puhelutulva tarjoaa erinomaiset lähtökohdat yleishyödylliselle tutkimusprojektille.
Tutkimusprojektini on ollut optimoida näihin puheluihin vastaaminen siten, että pystyisin löytämään kaavan, jonka avulla puheluiden käännyttäminen voidaan suorittaa sekä ajallisesti mahdollisimman nopeasti että mahdollisimman pienellä sanamäärällä. Hyöty on ilmeinen – äärimmilleen optimoitu puhelu vähentää suoraan sen todennäköisyyttä onnistua katkaisemaan ajatuksesi jostakin potentiaalisesti hyödyllisestä asiasta mitä olet tekemässä.
Testattuani erilaisia etenemismalleja lukemattomien puheluiden aikana, pääsin lopulta tänään tilanteeseen jossa saatoin todeta tutkimukseni olevan valmis. Onnistuin optimoimaan lopullisen kaavan n. 11 sekuntiin ja 11 sanaan. Nimeän siten kaavani “11-säännöksi”. Huomioithan että viimeinen toteamus on vapaaehtoinen, joten sitä ei lasketa välttämättömiin sanoihin.
Kaavan käytännön implementaatio:
Myyjä: “xxx suomen xxx-numeropalvelusta hei, onko tämä Firma Oy?”
Vastaa: “Kyllä.”
Myyjä: “Tarkistan tietojanne rekisteriämme varten, onko teillä hetki aikaa päivittää tiedot?”
Vastaa: “Mikäli palvelu on maksullinen, ei.”
Myyjä: “Tähän liittyy kyllä pieni maksu.”
Vastaa: “Siinä tapauksessa en ole kiinnostunut.”
Myyjä: “Selvä. Kiitos ja näkemiin.”
Vastaa (vapaaehtoinen): “Mutsis oli ku sua teki.”
Sulje puhelin hyvällä omallatunnolla ja loukkaamatta ihmistä, joka tekee vain työtään (kunhan muistat hymyillä puhuessasi, sillä hymy kuuluu ihmisen äänestä ja tekee holtittomasta vittuilustakin pahimmillaan vain hämmentävää).
Joku voisi olla sitä mieltä että “mikäli” -sanalla alkava vastaus on tarpeeton ja liian pitkä, mutta asia ei ole näin. Mikäli vastaat tuossa kohdassa pelkästään ei, myyjän kaava vie keskustelua eteenpäin ja joudut antamaan vähintään 2-3 ylimääräistä vastausta.
Jou/092
Pum pum. Tässä maassa keskustellaan vääristä asioista.
Hyvä hetki lopettaa vuosi aktivoitumalla blogisarallakin uudelleen… ja miksipä ei ajankohtaisesta aiheesta, nyt kun taas ihmisiä teurastetaan. Tällä kertaa Espoossa. Katselin uutislähetykset, ja nopeasti virinneen keskustelun käsikirjoitus oli jälleen kuin toisinto muista vastaavista tragedioista. Median suurin kiinnostus on jälleen siinä “kuka on tehnyt virheen” ja “miten turvallisuutta voisi nyt parantaa”. Ihmetellään mm. kun “kukaan ei kuuluttanut mitään” ja oliko “evakuointi tarpeeksi nopeaa”.
Niin, todellakin. Kun evakuointi Prismassa alkoi, viisi ihmistä oli jo kuollut. Joten tässä sitä taas ollaan, yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Syyllisten etsiminen ohjaa keskustelun jälleen kerran aivan ihmeellisille raiteille, ja median tehtävänä on journalismin keinoin löytää epäkohtia. Mutta millaisia epäkohtia?
Jos joku ihminen päättää lopettaa oman kärsimyksensä tappamalla kaikki siihen liittyvät ihmiset, muutaman ulkopuolisen ja itsensä, ehkäistäänkö se todella asettamalla valvontaa, kieltoja ja rajoituksia? Ei. Koska kukaan ei usko edes unissaan että metallinpaljastimia voitaisiin/pitäisi laittaa ruokakauppoihin, miksi tälläisistä asioista edes ylipäätään keskustellaan tärkeämpien asioiden kustannuksella? Lisäksi, jos ihminen napsahtaa ja päättää tappaa ihmisiä, metallinpaljastimet ohjaavat ampujan vain paikkaan jossa niitä ei ole.
Pelastussuunnitelman harjoittelu on tärkeää, mutta ei auta ketään väistämään luoteja jotka tulevat yllättäen niskaan, kun olet tekemässä arkista työtäsi. Asevalvonnan kiristäminen hidastaa joitakin, mutta ei poista luvattomia aseita. Ja lopulta kun mikään ei tunnu auttavan, jotkut ihmiset repivät esiin jopa ampujan etnisen taustan ja kanavoivat oman pahan olonsa johonkin tekemällä asiasta maahanmuuttopoliittisen kysymyksen. Rakentavaa keskustelua median tahtipuikon johtamana.
Mutta lohtuakin on näkyvissä, sillä yksi ihminen sanoi jotakin erityistä – tosin kukaan ei tainnut sitä huomata.
“Aselait tai valvonta eivät auta, pitäisi ehkäistä ihmisten syrjäytymistä”.
Tämän Ylen lähetyksestä kuulemani ja vapaasti jälkikäteen muotoilemani kannanoton antoi poliisiylijohtaja Mikko Paatero, mutta se sivuutettiin toistuvasti kaikessa mediassa. Yksikään toimittaja ei tähän tarttunut, ei edes sivulauseessa. Ihmisten syrjäytymiseen on vaikeampi etsiä ketään syyllistä jota tentata, joten se ei kiinnosta.
Miksi kukaan ei halua puhua siitä, että ainoa todellinen relevantti toimenpide tragedioiden ehkäisemiseksi olisi hoitaa ihmisten pahoinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä? Miksi näistä asioista päättäviä tahoja ei oteta mukaan keskusteluun? Poliisin tiedotustilaisuudessa oli mukana Espoon kaupungin johtajatason edustaja, ja hän erottui läsnäolollaan ollen ainoa henkilö jolta ei kysytty ainuttakaan kysymystä. Sen sijaan esimerkiksi ampujan tarkasta kansallisuudesta kysyttiin laskujeni mukaan vähintään neljä kertaa. Mitä merkitystä kansallisuudella on kokonaiskuvan kannalta?
Puhe syrjäytymisestä ja tragedioiden todellisista syistä nousee vain toisinaan tälläisten tapahtumien yhteydessä esille – mutta silloinkin enintään sivulauseessa, ja unohtuakseen pian uudelleen. Sitten tapahtuu taas jotakin, taas kysytään väärät kysymykset, etsitään syyllisiä väkisin ja jäädään odottamaan seuraavaa. Onneksi kriisin jälkihoito on kunnossa, sillä muuten näiden tapahtumien pitkäaikaisvaikutukset voisivat olla huomattavasti dramaattisempia.
Ylen lähetyksessä kriisipsykologi oli kovin huolissaan siitä että suomalaisten “turvallisuudentunne” saa jälleen kolauksen. Hyvä pointti, mutta minä en kaipaa keinotekoista turvallisuudentunnetta jossa ongelmat lakaistaan maton alle metallinpaljastimin, vaan lisää todellisia tekoja jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, ehkäisevät syrjäytymistä ja parantavat sitä kautta myös yleistä turvallisuutta. Se toisi aitoa turvallisuudentunnetta, laajemminkin.
Itse odotan ensimmäistä vastuullista valtamediaa, joka kuuntelisi vaikkapa poliisiylijohtajaa ja pitäisi syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyden valtakunnallisena puheenaiheena.
Hyvää uutta vuotta nyt kuitenkin.
Syy/092
Kun Audimies sekoitti koko Suomen
We have a situation.
Autokaupassa ajat ovat vaikeat, ja automerkin myyntijohtaja – kohderyhmänään pääosin ns. “hyvin toimeentulevat 30-50 miehet” laittaa ns. rehelliset mielipiteensä jakoon. Mediana on vain markkinoinnin ammattilaisille suunnattu erikoisnumero, joka takaa sen että puskaradiossakin on Madonnan keikan lava-PA:n kokoiset kaiuttimet. Kolme sekuntia, ja asia on mediassa. Vaihe yksi.
Audi saa valtavia määriä palstatilaa medioissa ja kansa kohahtaa isosti. Lehdet käsittelevät asiaa, kukin tyylillään, lukijoitaan palvellen. Ammattilehdet, Kauppalehti ja Talouselämä keskittyvät uutisoinnissaan spekuloimaan Audin brandille syntynyttä vahinkoa ja juttujen pituudet kasvavat. Kaikissa jutuissa on kuvituksena Audeja ja keskustelu alkaa vähitellen siirtyä siihen “millainen auto Audi on”. Muut lehdet vievät asiaa pidemmälle ja alkavat puhua jo asiasta laajemmin – mikä synnyttää virallisen YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN NAISEN ASEMASTA YHTEISKUNNASSA. Ja tähän aiheeseen kaikilla on sanottavaa. Aina ja ikuisesti. Vaihe kaksi. Yhteiskunnallisen keskustelun status mahdollistaa erilaisten asiantuntijoiden marssittamiseen takaovesta mukaan bileisiin.
Tässä vaiheessa on olemassa massiivinen keskustelu, joka aiheuttaa kansassa liikehdintää. Osa maassamme toimivista ammattilaisista on oppinut reagoimaan nopeasti näihin “yllättäviin ajankohtaisuuksiin”, ja niinpä minäkin sain sähköpostiini kohdennetun kyselyn:
Kyselyn tuottanut viestintätoimisto ei ole Audin viestintätoimisto. Mutta se reagoi, ja sai ilmaiseksi itsensä mukaan uutisointiin, pääsi julkaisemaan tutkimustulokset ja valtavasti ilmaista näkyvyyttä. He ovat nopeita ja ajan hermolla, tietävät mitä pitää tehdä. Toisen tappio on toisen onni.
Eli mitä Kiesi sai aikaan?
Valtavasti ajateltavaa, duunia ja ilmaisia lööppejä kaikille valtalehdille, vielä enemmän blogikirjoituksia (anteeksi) ja myös pienen kivan ilmaisen mainoskanavankin niille jotka oivalsivat – ja kaikki yhdellä provokaatiolla. Seuraava työpaikka löytynee sitten luontevasti viestintä- ja markkinointipuolelta, hehe. Nykymaailma tarvitsee Kiesinsä.
Mutta kaiken tämän toteuduttua heräsi myös ajatus; millainen brandi ja millaisessa tilanteessa voisi luoda taktisella provokaatiolla ilmaisen, medianäkyvyyteen perustuvan kampanjan? Siihen sen sijaan uskon, että nyt yritetään nimenomaan kääntää tuota kaikkea medianäkyvyyttä positiiviseksi – isoilla työkaluilla. Minun pakollinen salaliittoteoriani on siis se, että markkinointi-ihmiset masinoivat tämän kaiken (Päätoimittaja: Kiesi-jutusta hyötyä Anna-lehdelle (Iltalehti). Tunnustakaa! Erään naistutkijan salaliittoteoria on vuorostaan tässä: “Naistutkijan mukaan Audimiehen kommentit eivät olleet sattumaa”.
Molemmat teoriat ovat luonnollisesti yhtä älyttömiä, ylianalysoinnin mestarinäytteitä. Kun tunne syrjäyttää järjen, lopulta kukaan ei ole enää oikeassa tai väärässä, vaan kaikkien tulisi nauraa toisilleen. Minä tylsistyn kuoliaaksi, kun ajankohtaisesta puheenaiheesta tulee pelkästään ihmisten omien arvojen ja tärkeiden, itseä koskettavien asioiden esiin tuomisen ponnahduslauta. En varmaankaan ole yksin.
Minä en ole samaa mieltä kuin Kiesi, mutta en koe mitään tarvetta kostaa sitä hänelle, en edes päivitellä. Hän on kaltaisensa ihminen, eikä edes yksin. Olkaa hyvä, teillekin on tilaa tällä pallolla.
Kirjoittaja uskaltaa vielä toistaiseksi ajaa Audia ja pukeutuu tyytyväisenä ryppyisiin kauluspaitoihin.
Elo/0950
BIG BROTHER SUOMI SUIHKUKUVAT 2009
Kuten kansa tietää, 12345.fi toimittaa kellon tarkkuudella kaiken mikä intter netissä on relevanttia. Välittömästi blogin palattua takaisin linjoille olen saanut massiivisesti kyselyjä eräästä hyvin tietystä, koko kansan huulilla olevasta asiasta. Nimittäin siitä, milloin BIG BROTHER SUIHKUKUVAT julkaistaan.
Uskolliset lukijamme osaavat odottaa meiltä vain uniikkia ja parasta – emmekä petä tälläkään kertaa. Tutkiva journalistiyksikkömmehän julkaisi hieman aiemmin jo ainutlaatuiset TALENT SUOMI SUIHKUKUVAT. Nyt on aika palata juurille ja hivellä verkkokalvojenne jo valmiiksi herkistyneitä aistinsoluja sillä, mitä kaikki ovat odottaneet innosta täristen ja kahvikupin kahvaa vienosti puristellen.
Tässä ne ovat:
SUOMEN BIG BROTHER SUIHKUKUVAT 2009
Kuvien ja suihkumallin oikeellisuus on tarkistettu suoraan tuotannosta vastaavilta tahoilta jo kaudella 2007, ja tutkivan journalistiyksikön mukaan muutoksia termostaattimerkkiin tai suihkun rakenteeseen ei ole ratkaisevasti tehty. Siten kuvat ovat täysin kurantteja.
BB-talon suihku yleiskuvassa. Huomaa viekoitteleva muoto ja koskettamaan houkuttelevat päät ja nupit. Alhaalta lähtee vienosti kaartuva letkuosa joka suorastaan kutsuu luokseen yhteiseen hetkeen – virkistävissä, kosteissa merkeissä.
Suihku sivulta, veitikkamaisesti ylöspäin törröttäen.
Suihku makaa, kuin antautuen pesemään bakteerit ja muut syntisen arjen jäämät rohkean käyttäjänsä iholta.
Harvinaisuus: Suihku lens flarella, erityisesti visuaalista/kuvankäsittelysilmää omaavien inhojen pikku tirkistelijöiden iloksi.
Ja viimeisenä mahtavin erikoisuus; Supernova-effected “GALAKSIT RÄJÄHTÄÄ”-suihkukuva. Jos tämä ei viimeistään irrota, niin ei sitten mikään.
Tästä eteenpäin hieman kulturellimpien elämysten pariin…