Sote-uudistus hämmentää edelleen monia. Aikataulu käy yhä kireämmäksi, jolloin herää myös huolta. Järjestämismuoto on vain tapa toteuttaa – todellisen laadun määrittää se, miten järjestävä taho tuntee alueen asukkaat ja heidän tarpeensa. Paikallinen tieto ja kokemukset ovat myös uudistuksessa tärkeää tietoa, jota saadaan vain kuuntelemalla asukkaita ja tekijöitä. Maakunnissa järjestetyt palvelut ovat vain niin hyviä, kuin millaiseksi kunnat niitä ovat kehittäneet.

Koko Suomessa on vielä työtä tehtäväksi myös hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa valtakunnallisesti. Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ongelmien varhaisen tunnistamisen ja yksilöllisemmän palveluohjauksen parantaminen tai vaikkapa yhden henkilön ensihoitoyksiköiden tuominen muun muassa kotihoidon, omaishoitajien ja ikäihmisten tueksi.

Hyvän kasvun ja onnistuneen muutoksen takaamiseksi tarvitsemme jatkuvaa ja aktiivista otetta kehittämiseen. Siten tuemme ihmisten lisäksi myös kaupungin taloutta säästöjen ja työhyvinvoinnin paranemisen muodossa. Mutta emmehän anna kehityksen hidastua odottaessamme tulevaa? Muutokseen on toki varauduttava, noudattaen esimerkiksi investoinneissa järkeä ja harkintaa. Motivaatio palveluiden parantamiseen ei saa kuitenkaan liiaksi hiipua lähestyvän muutoksen vuoksi.

Meidän on sanottava tämä asia ääneen ja vietävä koko kunnan organisaatioon, sillä nykytilanteen ja sote-uudistuksen väliin mahtuu vielä kokonaisia vuosia. Ne ovat ihmiselle joko hyviä tai huonoja elinvuosia – joillekin jopa elämän viimeisiä. Siksi vastuuta on kannettava aktiivisesti myös siirtymäaikoina.

 

Kirjoitus on julkaistu yleisönosastokirjoituksena Aamulehdessä 4.4.2017

Kommentit

kommenttia